keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Lumihan on ihanaa!


 
Lunta oli aamulla NIIN paljon, että lähdin lumitöihin. Mutta... se oli niin ihanaa, valkoista ja muhevaa, että käteni alkoivat kuin itsestään pyörittää palloa, toista ja komatta. LUMIUKKO.
Tauno sai nimensä ja kuvansa ikuistettua tänne, kun ei lumiukon elämän pituutta aina arvaa. Mutta jos se jouluun asti kestää, niin jokainen tietää mitä jouluyönä tapahtuu.
 
 
Olin likomärkä, kun lumiukko oli valmis ja keskenjääneet lumityötkin piti hoitaa. Laskin lampaat ulos ja ne katselivat kiinostuneina porkkananenää. ja minä vakoilin olkani yli lunta työntäessäni lampaitten liikkeitä, muistin entisen kultaisennoutajani Kamun, jolla oli pakkomielle kaataa kaikki tyhjästä ilmestyneet lumiukot! Mutta Tauno sai olla rauhassa, olikohan se sen verran määrätietoisen näköinen metsurinkypärässään, että lampaat katsoivat paremmaksi antaa sen olla omineen.
 
 
Päkäpää varmistaa, ettei tänne ole ilmestynyt mitään ylimääräisiä, valkoisia ja pelottavia henkilöitä.

1 kommentti:

  1. Hei! Lähetinkin sinulle vastausta tuolla Ruusumuorin sivustoilla. Olin kiinnostunut Ruusu-Rouva roolistasi. Jos pikkuiset kertoisit lisää...taisi rooli vaihtua nyt vähäsen.
    Hauska lumiukko, ehkä kypärän tarvinneekin, kun lampaat ympärillä pyörivät.

    VastaaPoista